Vindy muuttui viime maanantain jälkeen vähitellen apaattiseksi ja masentuneeksi. Torstaiaamuna soitin eläinlääkärille ja Rinnekankaan Matti vaati saada koiraa näytille kuultuaan, ettei Vindy ollut saanut särky- eikä antibioottikuuria maanantaisen tassunkaiveluoperaation jäljiltä. Onneksi sentään olimme oma-aloitteisesti antaneet naperolle Rimadylia.

Torstaina saimme tulehtuneeseen anturaan 20 vrk:n ab-kuurin sekä 6 vrk Rimadyl-kuurin. Vedellähuuhtelua ja vähäinen ulkoilu vain tossu jalassa. Seuraavana torstaina vielä kontrollikäynti, jolloin ultrataan tassu. Toistaiseksi anturassa ammottaa komea reikä, ja nestettä pukkaa edelleen ulos. Eli liekö anturassa jemmassa vielä lasinsiru. Sanomattakin selvää, että tunteet ihmiskuntaa ovat ärsyyntyneet. Kuinka vaikeaa se on olla rikkomatta niitä pulloja?

Eilisellä aamulenkillä keräsimme kakkapussillisen lasinsiruja, valittakaapa vain niistä jälkeemme jääneistä kakoista, pusseille kun löytyi huomattavasti parempaa käyttöä...